Valioliiga tilastot 2025–2026: täydellinen data-analyysi

Kun Arsenal varmisti mestaruuden 85 pisteellä ja vain 27 päästetyllä maalilla kaudella 2025–2026, numerot kertoivat tarinan, jota pelkkä sarjasija ei paljasta. Valioliiga tilastot ovat nykyään paljon enemmän kuin maaleja ja pisteitä: ne yhdistävät perinteiset luvut edistyneisiin mittareihin kuten xG, xA, PPDA ja progressiiviset syötöt, ja vasta tämä yhdistelmä kertoo, miksi joukkue voittaa tai pelaaja loistaa. Tässä artikkelissa käymme läpi kauden 2025–2026 keskeiset luvut, selitämme mitä ne käytännössä tarkoittavat ja näytämme, mistä ajantasaiset luvut kannattaa tarkistaa. Päivämäärä on 20. kesäkuuta 2026, joten käytössä on juuri päättyneen kauden lopulliset tilastot.

Tavoite on yksinkertainen: emme tyydy esittämään lukuja vaan tulkitsemme ne. Jokainen tilasto kytketään pelilliseen kontekstiin, jotta numeroista kiinnostunut fani ja fantasialiigan pelaaja saa todellisen kuvan joukkueiden ja pelaajien tasosta. Wikipedian kausikoosteen mukaan kausi pelattiin 15. elokuuta 2025 ja 24. toukokuuta 2026 välillä, ja siihen kuului tutut 380 ottelua 20 joukkueen voimin.

Valioliiga tilastot kaudella 2025–2026: mitä numerot kertovat

Kauden suurin yksittäinen tarina oli Arsenalin paluu mestariksi 22 vuoden tauon jälkeen. Wikipedian kausikoosteen perusteella Arsenal keräsi 85 pistettä maalierolla 71–27, eli sekä hyökkäys että puolustus toimivat tasapainoisesti. Tämä on hyvä muistutus siitä, että pelkkä maalimäärä ei ratkaise: Manchester City teki itse asiassa enemmän maaleja (77) mutta jäi kolme pistettä taakse toiseksi. Juuri tällaiset vertailut ovat se ydin, jonka takia valioliiga tilastot kannattaa lukea kokonaisuutena eikä yksittäisinä irrallisina lukuina.

Käytettävissä olevien tietojen perusteella kärkikolmikon profiilit erosivat selvästi toisistaan. Arsenal nojasi liigan tiukimpaan puolustukseen, Manchester City eniten maaleja tehneeseen hyökkäykseen ja Manchester United tasaiseen pistesaaliiseen ilman erityistä huippulukemaa kummassakaan päässä kenttää. Kun katsotaan pelkkää sarjataulukkoa, nämä erot katoavat helposti näkyvistä, mutta ne selittävät, miksi kausi eteni juuri näin. Seuraavissa luvuissa puramme nämä havainnot konkreettisiksi mittareiksi.

Perinteiset Valioliigan tilastot jakautuvat kolmeen ryhmään, joita käytämme läpi koko artikkelin:

• Joukkuetilastot: pisteet, voitot, tasapelit, tehdyt ja päästetyt maalit sekä maaliero.
• Pelaajatilastot: maalit, syötöt, peliminuutit, puhtaat pelit ja kortit.
• Edistynyt analytiikka: xG, xA, PPDA ja progressiiviset syötöt, jotka kuvaavat suorituksen laatua eivätkä vain lopputulosta.

Lyhyt historia: miten Valioliigan tilastointi kehittyi

Valioliiga perustettiin vuonna 1992, kun ylimmän sarjatason seurat irtautuivat Football Leaguesta omaksi liigakseen. Pitkään tilastointi rajoittui perusasioihin: maaleihin, syöttöihin ja sarjapisteisiin. Käänne kohti dataa tapahtui 2000-luvulla, kun Opta alkoi kerätä ottelutapahtumia järjestelmällisesti, ja edelleen 2010-luvulla, kun odotettujen maalien malli (xG) levisi tutkimuksesta median valtavirtaan. BBC Sportin kaltaiset suuret toimitukset alkoivat näyttää xG-lukuja otteluraporteissa, mikä totutti laajan yleisön ajatukseen siitä, että maalipaikan laatu on yhtä kiinnostava kuin lopputulos.

Tämä kehitys on tärkeä tausta, koska se selittää, miksi nykyiset valioliiga tilastot näyttävät hyvin erilaisilta kuin 1990-luvulla. Siinä missä aiemmin riitti tieto siitä, kuka voitti, nykylukija haluaa ymmärtää myös sen, oliko voitto kestävällä pohjalla vai sattuman tulosta. Tästä syystä yhdistämme tässä artikkelissa perinteiset ja edistyneet mittarit johdonmukaisesti toisiinsa.

Sarjataulukko ja joukkuetilastot 2025–2026

Alla oleva taulukko kokoaa kauden kymmenen parhaan joukkueen keskeiset luvut. Tiedot perustuvat Wikipedian kausikoosteeseen, ja viralliset joukkuekohtaiset luvut voi tarkistaa myös Premier Leaguen tilastosivulta. Huomaa, miten maaliero ja pistemäärä eivät aina kulje käsi kädessä.

Sija	Joukkue	O	V–T–H	Maalit	Pisteet
1	Arsenal	38	26–7–5	71–27	85
2	Manchester City	38	23–9–6	77–35	78
3	Manchester United	38	20–11–7	69–50	71
4	Aston Villa	38	19–8–11	56–49	65
5	Liverpool	38	17–9–12	63–53	60
6	Bournemouth	38	13–18–7	58–54	57
7	Sunderland	38	14–12–12	42–48	54
8	Brighton	38	14–11–13	52–46	53
9	Brentford	38	14–11–13	55–52	53
10	Fulham	38	15–7–16	47–51	52

Mitä taulukko paljastaa kärkijoukkueista

Arsenalin 27 päästettyä maalia oli kauden paras puolustuslukema, ja juuri se erotti sen Manchester Citystä. Cityn 77 tehtyä maalia ja 35 päästettyä kertovat avoimemmasta pelitavasta: enemmän maaleja molempiin suuntiin. Manchester Unitedin profiili oli huomattavan tasainen, sillä joukkue keräsi 71 pistettä ilman erityisen näyttävää maalisaldoa. Tämä on tyypillinen esimerkki siitä, miten valioliiga tilastot kannattaa lukea: maaliero kertoo pelityylistä yhtä paljon kuin lopputuloksesta.

Nousijoiden ja keskikastin yllätykset

Kauden vahvin yllätys oli Sunderland, joka nousijana sijoittui seitsemänneksi 54 pisteellä. Nousijajoukkueelle tämä on poikkeuksellinen suoritus, sillä useimmiten nousijoiden tavoite on yksinkertaisesti sarjapaikan säilyttäminen. Bournemouth puolestaan keräsi kuudennen sijan harvinaisen suurella tasapelimäärällä, peräti 18 tasapelillä, mikä kertoo joukkueesta joka harvoin hävisi mutta ei aina pystynyt ratkaisemaan otteluita voitoiksi. Toisessa päässä taulukkoa Wolverhampton jäi 20 pisteeseen ja maalieroon 27–68, mikä oli kauden heikoin kokonaisuus.

Maalipörssi ja pelaajatilastot

Yksilötasolla kauden hallitsi Erling Haaland. Wikipedian kausikoosteen mukaan Manchester Cityn hyökkääjä oli sarjan paras maalintekijä 27 maalilla, ja toiseksi sijoittui Brentfordin Igor Thiago 22 osumalla. Syöttöpuolella kärkeä piti hallussaan Manchester Unitedin Bruno Fernandes, joka oli yksi sarjan luovimmista pelaajista koko kauden ajan.

Pelaaja	Joukkue	Maalit
Erling Haaland	Manchester City	27
Igor Thiago	Brentford	22

Pelaajatilastoja luettaessa kannattaa muistaa konteksti. Haalandin 27 maalia syntyivät joukkueessa, joka teki eniten maaleja koko sarjassa, joten luku heijastaa sekä pelaajan omaa terävyyttä että ympärillä olevan joukkueen kykyä luoda paikkoja. Tästä syystä yksittäistä maalimäärää kannattaa aina verrata siihen, kuinka monta laadukasta paikkaa pelaaja todellisuudessa sai – ja juuri tähän tarvitaan edistyneitä mittareita kuten odotettuja maaleja.

Edistynyt analytiikka: xG ja xA Valioliigan tilastoissa

Odotetut maalit (xG, expected goals) on mittari, joka arvioi maalipaikan laatua sen sijaan, että laskettaisiin vain syntyikö maali. Jokaiselle laukaukselle annetaan todennäköisyys osua maaliin esimerkiksi etäisyyden, kulman ja tilannetyypin perusteella. Kun pelaajan tai joukkueen xG-summa on selvästi todellisia maaleja suurempi, kyse voi olla heikosta viimeistelystä tai epäonnesta; jos taas maaleja syntyy enemmän kuin xG ennustaa, viimeistely on ollut poikkeuksellisen tehokasta tai osin onnekasta. The Guardianin kaltaiset toimitukset käyttävät tätä mittaria rutiininomaisesti arvioidessaan, onko joukkueen menestys kestävällä pohjalla.

Odotetut syötöt (xA, expected assists) toimivat samalla logiikalla mutta syöttöjen näkökulmasta. xA mittaa, kuinka todennäköisesti annettu syöttö johtaa maaliin, eli se arvioi luovan pelaajan työn laatua riippumatta siitä, viimeisteleekö joukkuetoveri paikan vai ei. Tämä on erityisen hyödyllinen mittari fantasialiigan pelaajalle: pelaaja, jonka xA on korkea mutta varsinaiset syöttöpisteet matalia, on usein aliarvostettu ja todennäköinen nousija seuraavissa otteluissa.

Miten xG-lukua tulkitaan käytännössä

Käytännön esimerkki valaisee asian. Jos joukkue voittaa ottelun 1–0 mutta sen xG oli 0,4 ja vastustajan 2,1, lopputulos on todennäköisesti onnekas eikä kerro joukkueen todellisesta tasosta. Pidemmällä aikavälillä tällaiset onnenkantamoiset tasoittuvat, ja joukkueen sijoitus alkaa muistuttaa enemmän sen kumulatiivista xG-eroa. Juuri siksi analyytikot seuraavat koko kauden xG-saldoa: se ennustaa tulevaa suoritusta usein paremmin kuin pelkät kerätyt pisteet.

Tärkeä varauma on syytä mainita: xG-mallit eroavat toisistaan datantarjoajan mukaan, joten saman ottelun xG-luku voi vaihdella riippuen siitä, käytetäänkö Optan, FBref:n vai jonkin muun palvelun mallia. Tämä ei tee mittarista hyödytöntä, mutta se tarkoittaa, että eri lähteiden lukuja ei pidä verrata suoraan keskenään ilman tietoa taustamallista.

PPDA ja progressiiviset syötöt: prässin ja etenemisen mittarit

PPDA (passes per defensive action) kuvaa joukkueen prässin intensiteettiä. Se lasketaan jakamalla vastustajan tekemien syöttöjen määrä niillä puolustustoimilla, jotka prässäävä joukkue tekee vastustajan kenttäpuoliskolla. Matala PPDA tarkoittaa, että joukkue sallii vastustajalle vain vähän syöttöjä ennen kuin se häiritsee peliä, eli kyseessä on aggressiivinen, korkealla prässäävä joukkue. Korkea PPDA puolestaan viittaa passiivisempaan, syvemmälle asettuvaan puolustukseen.

Progressiiviset syötöt mittaavat pallon etenemistä kohti vastustajan maalia. Syöttö lasketaan progressiiviseksi, kun se vie palloa merkittävästi eteenpäin – tyypillisesti tietyn kynnysmatkan verran lähemmäs maalia. Tämä mittari paljastaa ne pelaajat, jotka todella rakentavat hyökkäyksiä, vaikka he eivät itse tekisi maaleja tai antaisi viimeisiä syöttöjä. Keskikenttäpelaaja, jolla on paljon progressiivisia syöttöjä, on usein joukkueen pelin moottori, jonka arvo ei näy perinteisessä maali- ja syöttötilastossa.

Mittari	Mitä mittaa	Tulkinta
xG	Maalipaikkojen laatu	Kertoo, ansaitsiko joukkue maalinsa
xA	Syöttöjen laatu	Paljastaa aliarvostetut luojat
PPDA	Prässin intensiteetti	Matala arvo = aggressiivinen prässi
Progressiiviset syötöt	Pallon eteneminen	Tunnistaa pelin rakentajat

Näiden mittareiden yhdistäminen antaa joukkueesta paljon rikkaamman kuvan kuin pelkkä sarjasija. Esimerkiksi korkealla prässäävä joukkue, jolla on matala PPDA ja runsaasti progressiivisia syöttöjä, pyrkii hallitsemaan peliä vastustajan kentällä, kun taas korkean PPDA:n ja vähäisten progressiivisten syöttöjen joukkue luottaa vastahyökkäyksiin. Kumpikaan tyyli ei ole automaattisesti parempi, mutta luvut kertovat, kumpaa joukkue käyttää.

Mistä luotettavat valioliiga tilastot löytyvät

Tilastojen luotettavuus riippuu lähteestä, ja siksi toimituksemme tarkistaa jokaisen luvun useammasta lähteestä. Perustilastoissa virallisin lähde on liigan oma Premier Leaguen tilastosivu, joka julkaisee sarjataulukon, ottelutapahtumat ja pelaajakohtaiset peruslukemat. Yleiskuvan ja kauden narratiivin saa kätevästi Wikipedian kausikoosteesta, vaikka sitä ei kannata käyttää ainoana lähteenä lopullisiin lukuväitteisiin.

Edistyneissä mittareissa keskeisiä datantarjoajia ovat Opta, jonka keräämää dataa käytetään laajasti mediassa, sekä FBref, joka kokoaa sekä perus- että edistyneet mittarit yhteen paikkaan. Otteluiden taustoituksessa, loukkaantumisissa ja managerimuutoksissa luotettavia lähteitä ovat suuret toimitukset, kuten BBC Sport ja The Guardian. Hyvä käytäntö on aina verrata vähintään kahta lähdettä, sillä eri palvelut päivittävät lukunsa eri aikataululla.

Näin vältät yleisimmät tilastovirheet

• Älä vertaa eri datantarjoajien xG-lukuja suoraan, koska mallit eroavat toisistaan.
• Tarkista aina, kattaako tilasto koko kauden vai vain osan otteluista.
• Muista otoskoko: yhden ottelun luvut ovat sattuman armoilla, koko kauden luvut paljon vakaampia.
• Suhteuta yksilötilastot joukkueen tasoon, sillä vahva joukkue luo enemmän paikkoja.

Joukkue- vai pelaajatilastot: kumpaa kannattaa seurata

Kysymys ei ole joko–tai, vaan sekä että. Joukkuetilastot kertovat kokonaisuudesta: kuka hallitsee, kuka puolustaa parhaiten ja kenen menestys on kestävällä pohjalla. Pelaajatilastot taas tarkentavat kuvaa yksilötasolle ja ovat välttämättömiä fantasialiigan pelaajalle, joka valitsee joukkueeseensa yksittäisiä nimiä. Paras analyysi syntyy, kun nämä kaksi tasoa yhdistetään: hyvässä joukkueessa pelaava terävä viimeistelijä on arvokkaampi valinta kuin heikon joukkueen yksinäinen tähti, jonka paikat jäävät vähiin.

Käytännön esimerkkinä kauden 2025–2026 Haaland yhdisti molemmat puolet: hän oli sarjan paras maalintekijä ja pelasi joukkueessa, joka teki eniten maaleja. Sunderlandin nousijatarina puolestaan oli ennen kaikkea joukkuesuoritus, jossa yksikään yksittäinen pelaaja ei noussut maalipörssin kärkeen, mutta kokonaisuus toimi. Nämä kaksi esimerkkiä osoittavat, miksi kumpaakin tilastotasoa tarvitaan rinnakkain.

Yleisimmät kysymykset Valioliigan tilastoista

Kokosimme tähän tiiviit vastaukset kysymyksiin, joita lukijat useimmin esittävät kauden tilastoista.

Mikä joukkue oli paras puolustuksessa 2025–2026?

Arsenal, joka päästi vain 27 maalia 38 ottelussa. Tämä oli kauden paras puolustuslukema ja keskeinen syy mestaruuteen.

Kuka teki eniten maaleja?

Erling Haaland teki 27 maalia ja voitti maalipörssin selvällä erolla toiseksi jääneeseen Igor Thiagoon (22 maalia).

Miten xG eroaa todellisista maaleista?

Todelliset maalit kertovat, mitä tapahtui; xG arvioi, mitä keskimäärin olisi pitänyt tapahtua paikkojen laadun perusteella. Ero näiden välillä paljastaa viimeistelyn tehokkuuden ja onnen osuuden.

Mistä löydän viralliset luvut?

Viralliset perustilastot julkaisee Premier Leaguen oma tilastosivu, ja edistyneet mittarit löytyvät datantarjoajilta kuten Opta ja FBref. Varmista luvut aina vähintään kahdesta lähteestä.

Yhteenveto ja keskeiset opit

Kausi 2025–2026 oli erinomainen muistutus siitä, miksi valioliiga tilastot kannattaa lukea kokonaisuutena. Arsenalin mestaruus rakentui tasapainolle, Manchester Cityn maalivoima ei riittänyt pisteissä kärkeen, ja Sunderlandin nousijatarina osoitti, ettei menestys aina vaadi yksittäistä tähtipelaajaa. Numerot kertovat tarinan vasta, kun ne tulkitaan oikeassa kontekstissa.

• Arsenal voitti mestaruuden 85 pisteellä ja liigan tiukimmalla puolustuksella (27 päästettyä maalia).
• Maaliero kertoo pelityylistä: City teki eniten maaleja mutta jäi toiseksi.
• Edistyneet mittarit (xG, xA, PPDA, progressiiviset syötöt) paljastavat suorituksen laadun, ei vain lopputulosta.
• Luotettavin analyysi syntyy vertaamalla vähintään kahta lähdettä ja yhdistämällä joukkue- ja pelaajatilastot.

Päivitämme tilastot kierroskohtaisesti ja tarkistamme jokaisen luvun useammasta lähteestä, joten lukija saa ajantasaista ja virheetöntä dataa myös tulevalla kaudella 2026–2027. Numeroiden takana on aina tarina – meidän tehtävämme on kertoa se selkeällä suomella.

Lähteet

• Englannin valioliigan kausi 2025–2026 – Wikipedia – haettu June 20, 2026
• Premier League – viralliset tilastot – haettu June 20, 2026
• BBC Sport – Premier League – haettu June 20, 2026
• The Guardian – Premier League – haettu June 20, 2026